top of page
  • Writer's pictureRonja Norja

Mikä on sisältöstrategia?

Sisältöstrategia ohjaa sitä, millaisia sisältöjä yritys tai organisaatio tuottaa. Strategia pitää sisällään ylätason puitteet ja suunnitelman sisältöjen tuottamisesta ja tavoitteista. Se antaa suuntaviivat operatiiviselle suunnittelulle, mikä taas tarkoittaa sitä, mitä ja miten käytännössä tuotetaan ja julkaistaan.


Sisältöstrategiasta saatetaan puhua synonyyminä sisältömarkkinoinnin strategian kanssa, mutta ne tarkoittavat oikeastaan vähän eri asioita. Sisältömarkkinoinnin strategia koskee nimenomaan markkinointitarkoituksessa tuotettuja sisältöjä, kun taas sisältöstrategiaan kuuluvat yleensä kaikki organisaation tuottamat sisällöt eli myös vaikkapa asiakasviestinnän materiaalit, sisäiseen viestintään tarkoitetut sisällöt ja vuosikertomukset.


Sisältöstrategia. Kartta.

Miten sisältöstrategia ohjaa sisällöntuotantoa?

Sisältöstrategian lähtökohtana on aina yrityksen liiketoiminnan strategia. Tämä tarkoittaa sitä, että sisältöstrategia heijastelee samoja tavoitteita, jotka on määritelty koko yrityksen tavoitteiksi. Sisällöt, kuten myös muu markkinointiviestintä, tukee liiketoiminnan tavoitteita.


Sisältöstrategia määrittää yrityksen tai organisaation sisällöntuotannon kattotason tavoitteet. Sisältöstrategiassa määritellään muun muassa se, mitä tavoitteita sisällöntuotannolla on ylipäätään, ja mitä kohderyhmiä sisällöillä tavoitellaan. Käytännössä sisältöstrategia siis kertoo, miksi yritys tai organisaatio tuottaa sisältöjä ja tämän pohjalta määrittelee, mitä määränpäitä sisällöillä voidaan tavoitella.


Sisältöstrategian pohjalta yrityksen tai organisaation markkinointi- tai viestintätiimi voi ryhtyä suunnittelemaan sisällöntuotantoa eli laatia sisältösuunnitelman. Sisältösuunnitelma määrittää käytännön ja arkipäiväisen tekemisen tasolla, mitä sisältöjä tuotetaan ja miten niitä julkaistaan. Suunnitelman pohja on sisältöstrategian asettamissa suuntaviivoissa. Sisältösuunnitelmaan kirjataan suoraan aiheita ja otsikoita, joista esimerkiksi blogikirjoituksia ryhdytään kirjoittamaan, laaditaan kirjoitus- ja julkaisuaikataulu, ja määritellään kuka tiimistä tuottaa minkäkin sisällön.


Jos sisältöstrategia määrää, että sisältöjä tuotetaan vaikkapa hakukonenäkyvyyden parantamiseksi ja tukemaan maksettua verkkomarkkinointia, sisällöntuotannon on keskittyvä operatiivisella tasolla tuottamaan avainsanarikasta materiaalia verkkosivuille, ja laskeutumissivuja maksettujen mainosten tarpeisiin.


Sisältöstrategia. Lentokoneen ikkuna, auringonlasku.

Tällöin sisältösuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää tehdä avainsana-analyysi, joka ohjaa sisältöjen aiheita. Kun avainsanat ovat selvillä, suunnitellaan, millaisia tekstisisältöjä niiden ympärille on tarpeen tuottaa: miten laajoja, miten syvällisiä, millä äänensävyllä kirjoitettuja ja miten usein. Näistä pohdinnoista syntyy sisältösuunnitelma, joka ohjaa sisällöntuotantoa jokapäiväisen työskentelyn tasolla.

Käydään seuraavaksi vielä vähän tarkemmin läpi, mistä osista sisältöstrategia koostuu. Sisältöstrategian tulisi vastata ainakin kysymyksiin miksi tuotamme sisältöjä, kenelle niitä tuotetaan ja missä niitä julkaistaan.


Miksi? Sisältöstrategian rakentaminen alkaa tavoitteista

Sisältöstrategian tärkein kysymys on: miksi. Miksi yritys tai organisaatio tuottaa sisältöjä? Miten sisällöt hyödyttävät yrityksen tai organisaation strategisia tavoitteita?


Sisältöstrategian tavoitteita kannattaa lähteä pohtimaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteista ja visiosta käsin. Visio kertoo, mitä yritys haluaa olla esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden kuluttua. Sisältöstrategia osaltaan vie yritystä tähän suuntaan.


Yrityksen liiketoiminnan tavoitteissa voidaan esimerkiksi linjata, että tavoitellaan markkinajohtajuutta Suomessa. Sisältöstrategiaa pohdittaessa mietitään tällöin, miten sisällöt voivat tukea tähän tavoitteeseen pääsyä.


Otetaan esimerkki. Sanotaan, että yrityksen visio on olla toimialansa vihrein toimija. Strategiassa linjataan, että kasvua tavoitellaan seuraavien vuosien aikana muuttamalla tuotantokoneisto energiatehokkaammaksi ja tavoittelemalla uusia kohderyhmiä brändäytymällä vihreäksi toimijaksi.


Sisällöille hahmottuu näistä tavoitteista selkeä tarve: jotta kohderyhmä tietää energiatehokkaammasta tuotantoprosessista, on siitä kerrottava heille laadukkaiden ja selkeiden sisältöjen avulla.


Sisältöstrategia. Paku roadtripillä.

Kenelle? Ostajapersoona kertoo, kenelle sisältöjä tuotetaan

Yrityksen kohderyhmät tulisi olla määriteltynä jo ennen sisältöstrategian laadinnan aloittamista. Kohderyhmät ja ostajapersoonat vastaavat sisältöstrategiassa kysymykseen, kenelle sisältöjä tuotetaan.


Paras tapa määritellä kohderyhmiä on luoda niin kutsuttuja ostajapersoonia. Ostajapersoona on kuin karikatyyri potentiaalisesta asiakkaasta. Ostajapersoonia on useimmiten muutamia erilaisia.


Pitäydytään edellisen kohdan esimerkkiyrityksessä, joka tuottaa jonkinlaisia fyysisiä tuotteita, visionaan olla alan vihrein toimija. Tämän yrityksen yksi ostajapersoona voisi olla vaikkapa arvoiltaan vihervasemmistolainen keski- tai hyvätuloinen nuori aikuinen. Hän tekee ostopäätöksiään erityisesti arvojensa pohjalta ja tutkii mielellään yritysten taustoja, tuotannon eettisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Hän on valmis maksamaan eettisesti valmistetusta tuotteesta vähän enemmän, jos pystyy varmistumaan yrityksen taustoista.


Tämä ostajapersoona määrittää jo selkeästi sisällöntuotannon tarpeita. Ostaja haluaa on valmis ottamaan selvää yrityksen taustoista ja tuotannon tavoista, eli hänelle kannattaa tuottaa reilusti sisältöä siitä, kuinka yrityksen tuotanto toimii. Hänelle kannattaa siis olla valmiina yrityksen verkkosivuilla perusteellisia ja syvällisiä blogitekstejä ja artikkeleita siitä, kuinka tuotantolaitteita päivitetään vihreämmiksi ja miten vihreät arvot näkyvät yrityksen koko tuotantoketjussa.


Sisältöstrategia. Polkupyörä tropiikissa.

Missä? Kanavat, joissa sisältöjä julkaistaan ja jaetaan

Kun ollaan vastattu kysymyksiin miksi ja kenelle, on aika pohtia, mistä kohderyhmä tavoitetaan parhaiten. Sisältöstrategiaan kuuluu myös tuotettujen sisältöjen julkaisemisen ja jakamisen suunnittelu.


Julkaisukanavien valinnassa auttavat jälleen ostajapersoonat. Ostajapersoonien avulla on helppo pohtia, mistä kanavista kyseinen henkilö löytäisi luotevimmin tietoa yrityksestäsi. Kanavien pohdinnassa auttavat erilaiset vuosittain tehtävät markkina- ja kuluttajakatsaukset, joita löytyy yleensä verkosta melko paljon. Näistä voi saada helposti selville esimerkiksi ikäryhmittäin, mitkä sosiaaliset ja perinteiset mediat ovat suosituimpia.


Palataan edellisen kohdan esimerkkiin ostajapersoonasta ja pohditaan, millaisissa verkon kolkissa hän viettää aikaansa ja mistä etsii tietoa.


Nuorena aikuisena hän on todennäköisesti aktiivinen joissain somekanavissa. Nuorten aikuisten keskuudessa esimerkiksi Instagram on suosiossa ja sitä seurataan ahkerasti. Tälle ostajapersoonalle kannattaa siis pohtia esimerkiksi Instagram-sisältöjä. Lisäksi hän on aktiivisesti itse tietoa etsivä kuluttaja, joten hakukonenäkyvyys ja verkkosivujen ajantasaiset ja laadukkaat sisällöt ovat hänen vakuuttamisekseen tärkeitä.


Kanavien lisäksi tässä kohtaa voisi oikeastaan lisäksi kysyä vielä: milloin? Verkkonäkyvyyden kannalta myös julkaisun ajankohdalla on väliä. Yleisenä ohjeena voidaan pitää, että verkkosivuille kannattaa julkaista sisältöjä tasaiseen tahtiin, esimerkiksi kerran tai kaksi viikossa. Sama pätee somekanaviin. Säännöllisyys on avain näkyvyyteen sekä hakukoneissa että somessa. Se, mikä on tarkalleen oikea julkaisutahti juuri sinun yrityksellesi, riippuu taas esimerkiksi julkaistavan sisällön määrästä, ja muista tavoitteistasi.


Sisältöstrategia. Matkalaukkuja pinossa.

Sisältöstrategian pohjalta syntyy sisältösuunnitelma

Kun olet vastannut edellä listattuihin kysymyksiin, on aika laatia sisältösuunnitelma. Sisältöstrategian pohjalta on jo helppo listata aiheita, joista sisältöjä ryhdytään tuottamaan. Tästä onkin hyvä aloittaa sisältösuunnitelman laadinta: listaa ensin ihan kaikki aiheet, jotka strategian pohjalta tulevat mieleen.


Kun aiheita on listattuna vaikkapa kymmenen tai kaksikymmentä, voit ruveta tiputtelemaan niitä suunnitelmaasi. Mistä aiheesta tehdään blogikirjoitus? Mistä taas opas, tai somejulkaisu? Joistain aiheista syntyy useampia sisältöjä, eri näkökulmista.


Sisältösuunnitelma on kaava itsellesi, tiimillesi sekä ulkopuolisille sisällöntuottajille, jonka pohjalta sisältöjä tuotetaan sovitun aikataulun mukaan. Sisältösuunnitelmasta jokainen sisällöntuotantoon osallistuja voi tarkistaa, mikä sisältö on merkitty omalle työlistalle, milloin sen tulisi olla valmis ja oikoluettu, sekä mihin kanavaan se julkaistaan ja milloin.


Lue myös:


6 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Bình luận


bottom of page