Tekoälyn kehitys ottaa harppauksia eteenpäin vauhdilla, jossa voi olla vaikea pysyä mukana. Markkinoijan on kuitenkin yritettävä: AI tulee tulevina vuosina muokkaamaan vääjäämättä sitä, miten teemme töitä ja millaisin työkaluin.
Moni luovan työn tekijä on ollut viime aikoina huolissaan siitä, mihin tekoälyä käytetään. Tekoälyn avulla kirjoitetaan blogeja, uutisia ja jopa kirjoja. Se luo grafiikkaa, kuvia ja videoita.
Mihin siis tarvitaan enää luovien alojen tekijöitä, kirjoittajia, graafikoita ja valokuvaajia? Vai olisiko tekoälystä kuitenkin työkaluksi ja apulaiseksi, joka mahdollistaa luovuuden viemisen uudelle tasolle työelämässä?
Tekoälyagentit ovat digitaalista työvoimaa - mutta ne tarvitsevat ihmisen työkaverikseen
Aloitetaan siitä, mitä tekoäly voi käytännössä tehdä juuri nyt. Moni on jo viime vuoden puolella tutustunut chattaavaan tekoälyyn, jolta voi kysellä kysymyksiä, joka tekee käännöstöitä markkinoijan puolesta ja joka voi vaikkapa hahmotella blogitekstejä. Vuonna 2025 erityisesti isoille organisaatioille uusia mahdollisuuksia tuo kuitenkin Agentic AI eli tekoälyagentit.
Nämä agentit edustavat jo digitaalista työvoimaa, joka pystyy työskentelemään täysin itsenäisesti. Ne voivat työskennellä yrityksen eri järjestelmissä piilossa ja taustalla. Ne analysoivat dataa ja päivittävät tietoja, laativat raportteja ja ehdotuksia toimenpiteistä. Tulevina vuosina nämä agentit voivat muuttaa hyvinkin paljon sitä, miten yrityksissä tehdään töitä, sillä digityövoima pystyy hoitamaan ja autimatisoimaan useita rutiinitehtäviä.
Tekoälyagentti on parhaimmillaan kuin äärimmäisen tehokas assistentti, joka kokoaa tietoa, laatii raportteja tai päivittää tietoja järjestelmiin.
Tekoälyagentti vaatii kuitenkin työkaverikseen vielä ihmisen. Jonkun täytyy määritellä, mitä agentin työtehtäviin kuuluu ja antaa sille säännöt, joilla se pelaa. Se, mitä tehtäviä tekoälyassarille kannattaa delegoida, on aina lopulta ihmistyöntekijän päätettävä ja perusteltava.
Tekoälyn vahvuudet ja heikkoudet määrittävät, miten sitä hyödynnetään tehokkaimmin
Kuten meillä kaikilla, on tekoälylläkin vahvuutensa ja heikkoutensa. Tekoäly on tehokas työntekijä, joka pystyy huimasti ihmistä nopeammin käymään läpi valtavia tietomääriä, vaikkapa lakitekstejä tai tutkimusraportteja; löytämään etsityn tiedon, tai laatimaan pyydetyn raportin.
Sen heikkoutena - ja toisaalta ihmistyöntekijän vahvuutena - on kuitenkin (vielä) luovuus ja tunneäly.
Tekoäly operoi ja oppii yhdistelemällä tietoja, mutta se ei pysty luomaan mitään täysin uutta ja uniikkia. Se ei voi saada ideoita tai oivaltaa. Toisaalta se ei myöskään pysty empatiaan eli ymmärtämään tunnetiloja tai tunnistamaan tunnelatautuneita tilanteita. Sekä uuden luomisessa että inhimillisen kokemuksen ymmärtämisessä tarvitaan edelleen ihmistä.
Kun tekoälyn vahvuudet ja heikkoudet on tunnistettu, on työnjako tekoälyn ja ihmisen välillä markkinointitiimissä selvä.
Tekoäly ei siis vie markkinoijan työpaikkaa, jos sitä käytetään oikein: sen sijaan se vapauttaa resursseja hoitamalla aikaa vievää rutiinityötä ja nopeuttamalla esimerkiksi raportointia ja tiedon analysointia. Jotta tämä saavutetaan, on tärkeää pohtia ja suunnitella tarkkaan, mitkä tehtävät ovat niitä, joissa tekoäly on vahvoilla, ja toisaalta, missä ihminen on parhaimmillaan. Tekoälyn käytön suunnittelun on syytä lähteä aina liikkeelle näistä heikkouksista ja vahvuuksista.
Mihin tekoäly ei vielä pysty eli mihin tulevaisuuden markkinointitiimissä tarvitaan ihmistä
Oleellinen asia tekoälyn hyödyntämisessä on ymmärtää sen rajat. Jos tekoälylle annetaan tehtäviä, joita sen ei ole mahdollista hoitaa hyvin, on kokemus sen käytöstä väistämättä huono - niin markkinoijalle kuin asiakkaallekin.
Esimerkiksi käyttäjäkokemuksen suunnittelu ja asiakassuhteiden rakentaminen vaatii edelleen ihmistyövoimaa ja inhimmillistä otetta. Tekoäly voi suunnitella käyttöliittymän käytössään olevan tiedon, kuten klikkausdatan ja saavutettavuusohjeiden perusteella, mutta siltä voi jäädä käyttöliittymään pullonkauloja, kylmiä tai epäselviä viestejä tai haasteita prosessin intuitiivisuudessa, jotka vain ihminen huomaa.
Tekoäly ei myöskään pysty esimeriksi filosofiseen tai eettiseen pohdintaan, eikä se yleensä ymmärrä kulttuurisidonnaisia hienovaraisia viestejä tai symboleja. Yrityksen arvovalintojen ja kulttuurin sisällyttäminen viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteisiin on vielä jätettävä ihmisen tehtäväksi.
Tekoäly on lisäksi sokea omille vääristymilleen tai asenteilleen (bias). Siksi sen työtä erityisesti markkinoinnin ja viestinnän parissa on tarkkailtava ihmisvoimin, jotta tekoälyn ennakkokäsitykset eivät pääse uimaan viesteihin asti.
Vielä tarvitaan luovia markkinoinnin tekijöitä ideoimaan ja oivaltamaan, ja rakentamaan brändeille persoonallista ääntä ja visuaalisuutta. Tekoäly ei pysty keksimään uutta, vaan yhdistelee jo olemassa olevaa - siksi uudenlaisten ideoiden ja erottuvien konseptien takaa löytyy edelleen aina ihminen.
Tekoäly on siis hyvä apuri, mutta vaatii vielä paljon apua ihmiseltä. Sen tuottama tieto, ideat ja ehdotukset toimivat ponnistuslautoina luomiselle, ja tukena monimutkaisten empatiaa, filosofista ja eettistä pohdintaa vaativille päätöksille.
Comments