top of page
  • Writer's pictureRonja Norja

Tekoäly nopeuttaa sisällöntuottajan työtä, mutta voiko siihen luottaa?

Viime viikolla testasin vihdoin ChatGPT:tä. Tekoäly voi nopeuttaa sisällöntuottajan työtä monessa työvaiheessa, mutta mitä se oikeasti osaa ja tietää? Voiko tekoälyyn luottaa?


ChatGPT on OpenAI:n chattibotti, jonka kanssa voi keskustella, jolta voi kysyä kysymyksiä ja joka voi esimerkiksi koodata ja kirjoittaa runon.


ChatGPT on kehitetty nimenomaan keskustelevaksi (chat, duh) ja sitä ovat olleet kouluttamassa oikeat ihmiset. Se muistaa, mitä olemme aiemmin keskustelleet. Varmaan juuri siksi sen kanssa keskustelu tuntuukin hyvin aidolta ja sille tekee mieli olla kohtelias.


Itse kysyinkin aina kohteliaasti "Voisitko kirjoittaa minulle" sitä ja tätä, vaikka eihän ChatGPT varmaan loukkaantuisi, vaikka sille antaisi tehtävänantoja myös käskymuodossa.


Vai loukkaantuisiko?


En aio ottaa sitä riskiä, että ensimmäinen testaamani tekoäly suuttuu minulle. Kantaako se kaunaa? Aion pitää hyvät välit robotteihin, ihan varmuuden vuoksi.

Itse pyysin tietenkin ensimmäisenä tekoälyä luonnostelemaan blogikirjoitusten pohjia. Julkaisemani artikkelit 5 yleisintä virhettä sisällöntuotannossa ja Copyrwitingin ja sisällöntuotannon erot on laadittu tekoälyn avustuksella. Avaan vähän työprosessiani tässä kaikille, joita tekoälyn hyödyntäminen sisällöntuotannossa kiinnostaa ja kerron omat (subjektiiviset) kokemukseni.


Wall-e katsoo pientä kasvia. Tekoäly sisällöntuottajan apuna, mutta voiko siihen luottaa.

Tekstirungon luonnostelu tekoälyn avulla: jatkoon!


En aluksi ajatellut kirjoittaa blogitekstejä ChatGPT:n luomuksien pohjalta, vaan halusin ihan uteliaisuuttani käydä testailemassa työkalua. Kyselin aluksi englanniksi kysymyksiä ja vaikutuin siitä, miten hyvin ChatGPT kirjoitti ja miten jäsennellyn kokonaisuuden se kokosi aiheista.


Kokeilin seuraavaksi suomeksi. Sain hyödyllisen oloisia listauksia ja tekstiluonnoksia, mutta kielioppi oli botilla vielä välillä hakusessa. Se tuntui ajoittain puhuvan suomea englannin lauserakentein ja äänenpainoin. (Toki nykyään tätä tekevät joskus myös ihmiset, että ei sillä.)


Esimerkiksi tässä ChatGPT:n kirjoittamassa katkelmassa huomaa, että suomi on vielä haastava kieli tekoälybotille:


"Copywriting on taidetta myydä tuotteita ja palveluita kirjoittamalla mainosmateriaaleja, kuten mainoskampanjoita, myyntikirjeitä ja tuotetekstejä. Copywriterin tehtävänä on luoda tehokkaita ja vakuuttavia sanallisia viestejä, jotka houkuttelevat ihmisiä ostamaan tuotteen tai palvelun."


Ei täysin käyttökelvotonta, mutta vaatii melko paljon editointia. ("Taide myydä tuotteita ja paveluita" on toisaalta kyllä runollinen tapa kuvata copywritingia.)


Näyte keskustelusta ChatGPTn kanssa. Tekoäly sisällöntuotannossa.
"Tietenkin voin kirjoittaa...!" ChatGPT hihkaisee innostuneen itsevarmasti, kun lähetän sille kysymyksen.

Parhaiten ChatGPT tuntuu auttavan sisällöntuotannossa laatimalla listoja. Blogitekstin luonnosteluun kuluu vähän vähemmän aikaa, kun pyytää tekoälyä aloittamaan homman listaamalla viisi tai kymmenen tärkeää pointtia käsillä olevasta aiheesta. Listaa voi hyödyntää suoraan tekstin runkona ja väliotsikoina, tai sitten vain inspiraationa.


Tekoäly tuottamassa kokonaisen blogitekstin? Ei jatkoon


Rungon luonnostelun jälkeen sisällöntuottajan on vielä turvauduttava omaan ammattitaitoonsa, ja todennäköisesti tehtävä faktantsekkausta ja omaa taustatutkimusta.


Jos tekstin aihe on sisällöntuottajalle hyvin tuttu - esimerkiksi ne 5 virhettä sisällöntuotannossa - ei lisätsekkauksia enää tarvita, vaan kirjoittaja voi itse arvioida, miten paikkansapitäviä tekoälyn listaamat asiat ovat.


Molemmissa ChatGPT:n avulla kirjoittamissani jutuissa muokkasin listattuja kohtia jonkin verran, mutta en siksi, etteivät asiat olisi pitäneet paikkaansa, vaan lähinnä siksi, että osa ei ollut minun mielestäni relevantteja, tai niiden muotoilu oli kömpelö.

Parantelin siis esimerkiksi sisällöntuotannon mokalistaa niin, että tilasin tekoälyltä itseasiassa 10 kohtaa, joista käytin (vähän muokattuna) 5.


Jos aihe ei olisi ollut minulle entuudestaan tuttu, olisin ehdottomasti tehnyt vielä tavanomaisten goolauskierrokseni internetin tietolähteisiin ja tarkistanut, pitävätkö listan kohdat paikkansa. ChatGPT ei nimittäin kerro lähteitä tuotoksiinsa - eipä tietenkään, sillä se on ahminut valtavan määrän tietoa, jonka nyt vain palastelee minulle sen mukaan, mitä kysyn.


Pieni keltainen robotti näppäimistöllä. Tekoäly sisällöntuottajan työssä.

Tässä piileekin tekoälyn yksi haaste: mitä se käyttää oppimateriaalinaan? Tekoälyn on aiemminkin huomattu oppivan olemaan esimerkiksi rasistinen tai seksistinen. Isoja tietomääriä omaksuva tekoäly omaksuu samalla helposti länsimaiseen yhteiskuntaan syvälle juurtuneita asenteita, joista me yhteiskunnan jäsenet yritämme jo päästä eroon.


Lisäksi tokälyn oppimateriaali voi sisältää valeuutisia, klikkiotsikoita, propagandaa ja muuta täysin virheellistä tietoa.


Osaako tekoäly opiskellessaan soveltaa lähdekritiikkiä, vai kuluttaako se ennakkoluulotta kaiken tiedon, minkä saa käsiinsä, arvioiden kaiken yhtä luotettavaksi?

ChatGPT ei ole yhteydessä internetiin ja sen on kouluttanut tutkimuslaboratorio OpenAI. Se ei siis tiedä kaikista uusimpia maailmantapahtumia, ja sen tiedot saattavat olla vielä vajavaiset. Toisaalta sillä ei myöskään ole pääsyä kaikkiin internetin kolkkiin ammentamaan (teko)aivoihinsa jatkuvasti mitä tahansa uutta tietoa.


Mitä tästä nyt sitten pitäisi päätellä? Ehkä vain se, että tarkistakaa tekeleenne, ennen kuin klikkaatte "publish".


Muita mahdollisia käyttökohteita tekoälylle sisällöntuotannossa


Tekoälyä voi hyödyntää toisaalta myös ylätason käsityksen luomiseen itselleen aivan uudesta aiheesta. Joihinkin omallekin kohdalleni tulleisiin aiheisiin tutustuminen olisi voinut käydä nopeammin, jos olisin voinut pyytää robottia etsimään ja tiivistämään minulle olennaiset tiedot.


Esimerkkejä haastavista haltuunotettavista aiheista voisivat olla esimerkiksi kuolinpesän asunnon myynti ja erilaisten materiaalien käyttäytyminen teollisessa 3D-tulostuksessa. Näistä voisin nyt pyytää ChatGPT:tä kokoamaan minulle perustiedot henkilölle, joka ei tiedä niistä mitään.


(Toisaalta: tunteeko ChatGPT suomalaiset lakipykälät? Sitä en vielä testannut.)


Paljon keltaisia legipäitä, eri ilmeillä. Sisällöntuotanto ja tekoäly.

Tietenkin tekoälyn kokoamaan tietoon tulee suhtautua kriittisesti, ja varsinaista sisältöä kirjoittaessa tulee taas tarkistaa faktat luotettavista lähteistä.


Toinen näppärältä vaikuttava sovellus voisi olla tiivistelmän laatiminen pitkästä materiaalista. Jos vaikkapa aiot käyttää artikkelin lähteenä opinnäytetyötä, voi ChatGPT:tä pyytää tiivistämään tietyt, tarvitsemasi asiat linkkaamastasi dokumentista.


Kolmantena ehdotuksenani on somejulkaisujen luonnostelu. ChatGPT näyttäisi olevan ihan taitava tiivistämään vaikkapa blogikirjoituksesta olennaisen pariin kolmeen lauseeseen. Lisäksi se varmasti tietää somekanavien julkaisujen merkkirajat, osaa nostaa julkaisuun pyydettyjä pointteja, ottaa halutun näkökulman ja omaksua jopa tone-of-voicen, jos sitä osaa ohjata oikein.


Jos tekoäly vielä oppii kieliopillisesti virheettömän ja sanastoltaan rikkaan suomen kielen, toivoisin, että sitä voisi hyödyntää myös oikolukuun. Itsehän kärsimättömänä ihmisenä tapaan erityisesti omissa teksteissäni kiirehtiä klikkaamaan "julkaise", ja teen viimeisen oikoluvun vasta sen jälkeen. (Kauheen hyvä toimintatapa, panikoidessa ihminen tuntee olevansa elossa!)


Jos tekoäly voisi hoitaa homman, korjata typot ja lisätä puuttuvat verbit, olisin kovin kiitollinen. Mutta sitä saadaan vielä odottaa.


Yhteenvetona voisi todeta, että koko sisällöntuotannon prosessia ei kannata vielä ulkoistaa tekoälylle. Kuitenkin se voi jo nopeuttaa useampiakin sisällöntuotannon työvaiheita, jolloin ehkä enemmän työaikaa jää tekstien suunnitteluun ja viimeistelyyn.

10 katselukertaa0 kommenttia

Comentarios


bottom of page